Terveys Loistorjunta

Pentujen madotus —
aikataulu, tuotteet ja usein kysytyt kysymykset

Lähes kaikki pennut syntyvät suolinkaisten kanssa tai saavat tartunnan nopeasti. Säännöllinen madotus on yksi helpoimmista ja tärkeimmistä teoista pennun terveyden — ja perheesi turvallisuuden — hyväksi.

Pentujen madotus — aikataulu ja tuotteet loistorjuntaan

Päivitetty · Faktatarkistettu Ruokaviraston ja ESCCAP-ohjeiden mukaan

Suolinkainen (Toxocara canis) on erittäin yleinen pennuilla — arviolta 70–90 % kaikista pennuista on tartunnan saaneita syntyessään tai äidinmaidon kautta. Ilman hoitoa mato voi aiheuttaa vakavia vaurioita suolistoon, keuhkoihin ja jopa maksaan. Hyvä uutinen: madotus on helppoa, halpaa ja tehokasta.

Kansanterveysnäkökulma: Suolinkainen voi tarttua ihmisiin, erityisesti lapsiin. Säännöllinen pennun madotus ja hyvä käsihygienia suojelee koko perhettä.

Madotusaikataulu — Ruokaviraston ja ESCCAP:n suositusten mukaan

Ikä Madotus Huomio
2 viikkoa 1. hoitokerta Kasvattaja antaa. Suolinkainen on yleisin vastasyntyneillä.
4 viikkoa 2. hoitokerta Toistetaan kahden viikon välein varhaisessa iässä.
6 viikkoa 3. hoitokerta Yleensä vielä kasvattajalla.
8 viikkoa 4. hoitokerta Pennun noutamisen yhteydessä — sinä otat vastuun nyt.
10 viikkoa 5. hoitokerta Jatka kahden viikon välein 3 kuukauden ikään.
12 viikkoa 6. hoitokerta Viimeinen kahden viikon välein annettu hoito.
3–6 kuukautta Kuukausittain 3 kuukaudesta alkaen: madotus kerran kuukaudessa.
6 kuukautta+ 3 kuukauden välein Aikuisfrekvenssi. Voi vaihdella elintavan ja riskitekijöiden mukaan.

Vinkki: Tarkista kasvattajalta mitkä hoidot on jo annettu ja mitä valmistetta käytettiin. Merkitse päivämäärät pennun rokotuskorttiin — se helpottaa eläinlääkärikäyntejä ja antaa sinulle täydellisen terveyshistorian.

Yleisimmät madot pennuilla

Eri madot vaativat osittain erilaisia valmisteita ja niillä on erilainen oirekuva. Tietäessäsi mitä hoidat, voit valita oikean tuotteen.

Korkea riski

Suolinkainen (Toxocara canis)

Ylivoimaisesti yleisin. Tarttuu äidinmaidon ja istukan kautta. Voi aiheuttaa ripulia, oksentelua, turvonneen vatsan ja laihtumista. Zoonoottinen riski (voi tarttua ihmisiin).

Keskiriski

Heisimato (Dipylidium, Taenia)

Tarttuu kirppujen ja saastuneiden eläinten (hiiret, kanit) kautta. Näkyy riisinmyrkkyä muistuttavina segmentteinä ulosteessa. Vaatii pratsikvantelihoitoa.

Keskiriski

Hakasmato (Ancylostoma)

Yleisempi lämpimissä ilmastoissa, mutta esiintyy myös Suomessa. Imee verta suoliston seinämästä — voi aiheuttaa anemiaa nuorilla pennuilla. Vaatii usein eläinlääkärin diagnoosin.

Matalampi riski

Piiskasmato (Trichuris)

Tarttuu saastuneen maan kautta. Yleisempi luonnossa liikkuvilla koirilla. Krooninen infektio voi aiheuttaa ripulia ja laihtumista. Vaatii erityisen valmisteen (fenbendatsoli).

Tuotteet — mitä käytetään Suomessa?

Koirien madotusvalmisteet vaativat reseptin Suomessa, jos ne sisältävät aktiivisia aineita hoitoannoksina. Eläinlääkäri valitsee valmisteen pennun painon, iän ja hoidettavien matojen perusteella.

Valmiste Aktiivinen aine Kattaa Muoto
Milbemax Milbemysiinioksiimi + pratsikvanteli Suolinkainen, heisimato, sydänmato Tabletti
Drontal Pyranteeli + febanteeli + pratsikvanteli Suolinkainen, heisimato, hakasmato Tabletti/pasta
Panacur Fenbendatsoli Suolinkainen, hakasmato, piiskasmato Rakeinen/pasta
Caniquantel Plus Pyranteelipamoa + pratsikvanteli Suolinkainen, heisimato Tabletti
Tärkeää: Annostele aina nykyisen painon mukaan. Punnitse pentu juuri ennen hoitoa. Aliinnostaminen on yleisin virhe ja antaa riittämättömän tehon — yliannostus voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Älä koskaan osta madotusvalmisteita verkosta ilman eläinlääkärin neuvontaa.
Pentupäiväkirja kansi
Pidä kirjaa kaikista hoitopäivistä.

Pentupäiväkirjassa on tilaa madotukselle, rokotuksille ja kaikille eläinlääkärikäynneille. Ei enää ”milloin madotimme viimeksi?”

Hanki Pentupäiväkirja

Usein kysytyt kysymykset madotuksesta

Kahden viikon välein 2 viikosta 12 viikon ikään, sen jälkeen kuukausittain 6 kuukauteen, sen jälkeen 3 kuukauden välein aikuisena. Kasvattaja aloittaa yleensä hoidot — tarkista mitä on tehty ja merkitse se rokotuskorttiin.
Kyllä — suolinkainen (Toxocara canis) on zoonoottinen, mikä tarkoittaa, että se voi tarttua koirasta ihmiseen. Lapset ovat eniten alttiita. Hyvä hygienia (käsienpesu pennun tai sen ulosteiden koskemisen jälkeen), säännöllinen madotus ja se, ettei pennun anneta nuolla lasten kasvoja, vähentää riskiä huomattavasti.
Madotus hoitaa sisäisiä loisia (suolistossa olevat madot). Punkkivalmisteet ja kirppuvalmisteet hoitavat ulkoisia loisia. Nykyaikaiset yhdistelmävalmisteet, kuten Bravecto Plus tai Simparica Trio, kattavat usein sekä ulkoiset että sisäiset loiset — mutta tarkista aina sisällysluettelo eläinlääkäriltäsi.
Se riippuu pennun iästä, painosta ja hoidettavista madoista. Milbemax ja Drontal ovat yleisiä valintoja nuorille pennuille Suomessa. Panacur (fenbendatsoli) käytetään tiettyihin matoa-ongelmiin. Eläinlääkäri valitsee oikean valmisteen ja annostuksen — pyydä aina neuvoa ennen hoitoa.
Lieviä ohimeneviä haittavaikutuksia, kuten tilapäistä löysää ulostetta tai ruokahaluttomuutta, voi esiintyä. Yksittäinen oksentaminen heti annostelun jälkeen voi tapahtua — anna tällöin uudelleen, jos puoli tablettia on näkyvissä oksennuksessa. Jos pentu oksentaa toistuvasti, vaikuttaa velttona tai sillä on voimakas ripuli yli vuorokauden — ota yhteys eläinlääkäriin.
Lähteet & Ohjeet
  1. Ruokavirasto — Loistorjunta koiralle, ruokavirasto.fi
  2. ESCCAP — Guideline 01: Worm Control in Dogs and Cats, 7th edition, 2021
  3. Ruokavirasto — Eläinten lääkitsemistä koskevat säännöt ja hoitokirjanpito
  4. Overgaauw PA, van Knapen F. ”Veterinary and public health aspects of Toxocara spp.” Vet Parasitol, 2013; 193(4)
  5. Robertson ID, Thompson RC. ”Enteric parasitic zoonoses of domesticated dogs and cats.” Microbes Infect, 2002

Tämä artikkeli on tietolähde eikä korvaa eläinlääkärin yksilöllistä neuvontaa. Madotusvalmisteet annostellaan nykyisen kehonpainon mukaan — kysy aina eläinlääkäriltäsi juuri sinun pennullesi sopiva aikataulu ja valmiste.